historiabanner

Syksyllä 1899 kokoontui muutamia Mikkelin silloisia liikemiehiä VPK:n talolle ”tarkoituksessa keskustella, josko paikkakunnalle voitaisiin liikemiesten kesken saada perustetuksi jonkunlainen yhtymäpaikka, missä liikemiehet olisivat tilaisuudessa tapaamaan toisiaan sekä keskustelemaan liikeoloja koskevista asioista”.

 

vanhamikkeli

Seura aloitti toimintansa vuokratiloissa kauppias F.J.Valjakan kiinteistössä, Hallituskatu 7:ssä.

Kaupunkiin oli edellisenä vuonna perustettu Mikkelin Klubi, jonka jäsenet olivat etupäässä virkamiehiä ja lisäksi ruotsinkielisiä, joten liikemiehet eivät juuri viihtyneet siellä. Vuoden loppuun mennessä vahvistettiinkin uuden seuran ”Liikemiesten seura Mikkelissä” säännöt. Niiden mukaan seuran tarkoituksena oli ”koettaa saada jäsenilleen tilaisuutta sivistävään seurusteluun ja aikaansaada yhteenliittymistä paikkakunnan liikemiesten kesken”. Tammikuussa seura vuokrasi toimitiloikseen huoneiston Valjakan talosta osoitteessa Hallituskatu 7. Tämä paikka jäi lyhytaikaiseksi, sillä jo vuonna 1901 seura muutti Vuorikatu 2:een ja sieltä vuonna 1908 Porrassalmenkadun varrelle nykyisen kirjaston tontilla sijainneeseen taloon.

Seuran ensimmäinen puheenjohtaja oli seuran perustajajäseniin lukeutuva tehtailija A.T.Lesche ja ensimmäisenä varsinaisena toimivuotena jäsenluku kohosi kolmeenkymmeneenkolmeen.

pyrepyt

Puuseuran johtokunnan nurkkaus
vuodelta 1965.

Vuosi 1912 oli seuran historiassa merkittävä, sillä silloin seura oli vaurastunut siinä määrin, että se pystyi ostamaan oman talon, niin kutsutun ”Puuseuran”, jonka tiloissa toiminta jatkui aina vuoteen 1965 saakka. Tällöin alkoi yhteistoiminnassa vakuutusyhtiö Tarmon kanssa uuden talon rakentaminen ”Puuseuran” tontille. Uusiin tiloihin, As Oy Tarmonkulmaan, päästiin muuttamaan keväällä 1966.

 

Seuran hallussa oli tällöin tiloja kolmessa kerroksessa. Kuitenkin pian todettiin, että seuran talous ei kestä oman ravintolatoiminnan hoitamista, rakentamisessa syntyneiden lainojen hoitoa ja laajojen tilojen ylläpitoa. Puheenjohtajan teollisuusneuvos Olavi Räsäsen tarmokkaan toiminnan ansiosta vältyttiin perikadolta. Seuran tiloista vuokrattiin osa ulkopuolisille ravintolatiloiksi (tällä hetkellä ravintolat Pruuvi ja Päämaja). Seuran käytössä olevien tilojen ravintolatoimintaa hoitaa sama yrittäjä. Näin saatiin seuran taloudellinen tilanne vakautettua.

Seuran toimintaan on kuulunut sivistävän seurustelun lisäksi lähes alusta alkaen biljardi, missä lajissa on menestytty hyvin aina Suomen mestaruuksia myöten sekä kulttuurimatkat eri puolille Eurooppaa. Musiikilla on myös ollut huomattava sija vapaa-ajan vietossa. Viime vuosina liikunta on vallannut alaa kaukalopallon ja golfin merkeissä, ja kaukalossa ja viheriöllä kertyneen hien voi huuhtoa pois saunassa, joka on jäsenten käytössä korvauksetta kolmasti viikossa.

Juhani Pasasen kirjoittama seuran satavuotishistoria ”Sata vuotta seuraa” on myytävänä seuralla.